Mikromanageeraava bridezilla ilmoittautuu

Tässä kun on viikon sisään riidellyt muutaman lähipiirin ihmisen kanssa tismalleen samasta syystä, on pakko katsoa peiliin ja todeta, että häästressi on iskenyt ja kovaa.

Olen aina ollut itsenäinen ja teen asiat mielummin itse, kuin pyydän jotakuta muuta tekemään ne. Luotan parhaiten itseeni, saan tehtyä asiat nopeiten ja useimmiten myös eniten itseäni miellyttävällä tavalla. Mikäli pyydän jotakuta tekemään jonkun asian, ohjeistan ja valvon asioita liikaa tai pyydän tekemään mahdollisimman yksinkertaisia asioita. Tämä pätee niin arkeen kuin hääsuunnitteluunkin ja hävettää minua ihan suunnattomasti.

Häiden lähestyessä stressi alkaa kerääntyä asioista, joita olen pyytänyt muita tekemään. Omat tehtäväni ovat niin hyvällä mallilla, ettei tällä hetkellä tehtävää ole. Luonnollisesti siis kiinnitän häästressiset ajatukseni vielä tekemättömiin asioihin, eli asioihin, joita olen pyytänyt muita hoitamaan tai joista on paljastunut, ettei asioita olekaan hoidettu yhtä laaja-alaisesti mitä itse olisin toivonut.

En kuitenkaan halua yksin järjestää minun ja Visan tärkeää päivää. Haluan, että Visa osallistuu tiettyihin asioihin aktiivisesti mukaan ja haluan hääpäivääni myös pieniä yllätyksiä eli asioita, joita en ole itse käännellyt kaikin puolin läpi. Tämän vuoksi siis olen sekä Visaa että kaasoja ja bestmaneja pyytänyt hoitamaan tiettyjä asioita.


Olen hääryhmissä ja morsiamien kanssa jutellessa kuullut samaa morsianten taipuvaisuudesta mikromanageeraukseen tai sitten osa vain tyytyväisesti hoitaa itse kaiken häähömpötyksen ja sulhanen vain ilmaantuu paikalle. Tätä jopa tunnutaan ihailevan morsianten keskuudessa: ollaan niin itsenäisiä supernaisia, että halutaan hoitaa kaikki yksin ja olisi painajainen, jos joku auttaisi. Kaasoilta ei pyydetä mitään ja sulhanen ei saa osallistua, bestmaneista puhumattakaan. Morsiamet kertovat ylpeinä olevansa bridezilloja ja ettei muita tarvita hääsuunnittelussa. Mielestäni kuitenkin häät ovat koko perheen ja ystäväpiirin tapahtuma, ei morsiamen oma päivä. Koska myös hääsuunnitteluaika on minulle tärkeä osa häitä, haluan nauttia siitä yhdessä sulhaseni sekä häätiimini kanssa.

Itseäni ainakin hävettää viime aikainen käytökseni sekä se, että voin nyt virallisesti kutsua itseäni bridezillaksi, vaikka aiempi leikkimielinen bridezillaksi kutsuminen minua onkin loukannut. Tämän peiliinkatsomisen myötä yritän nyt siis jälleen ryhdistäytyä ja luottaa häätiimiini sekä muihin läheisiini enemmän. Kunhan asiat on järjestyksessä 26.4. mennessä, kaikki on kunnossa. Muutkin ihmiset kuin vain minä osaavat hoitaa asioita ja minun ei tarvitse häävieraita, aikuisia ihmisiä, paapoa maailman loppuun asti.

Tärkeintä on, että häiden jälkeenkin olisi vielä jäljellä rakastava aviomies ja parhaat ystävät.

❤️ 37 päivää jäljellä ❤️

Kommentit

  1. Kuulostaa niin tutulta tämä! Itse en saanut riitaa aikaiseksi, mutta silmienpyörittelyä ja osakseni kovk varovaista käsittelyä kaasoilta häiden lähestyessä😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että muutkin sekoilee! :D Toi varovainen käsittely ja silmienpyörittely selän takana ois ehkä parempi, kun vastaanväittäminen tällä hetkellä, koska... :'D Yritän nyt kuitenkin parantaa tapani, on tässä vielä yli kuukaus aikaa! :D

      Poista
  2. Jes, nyt muuten onnistun kommentoimaan! 😊

    VastaaPoista
  3. Nyt rupesi pelottamaan! Mitä jos tämä meneekin niin, että kun nyt häitä suunnitellessani opetan itseni ja mieheni siihen, että mikään muu kuin minun itse tekemäni, ei kelpaa, hän toteaa, että on parempi ettei puutu mihinkään, ja 10-20 vuoden päästä väsynyt ja turhautunut minä ihmettelee, miksei toi toinen tee mitään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä tämä on meillä ainakin vähän ongelmana jo nyt kolmen vuoden suhteen jälkeen! Monesti mies joko ei tee pyytämääni asiaa, tai saattaa tehdä sen "sinne päin", koska tietää, että minä kuitenkin korjaan häntä kohta. Eli siis opettelua meille kaikille, ei missään nimessä tasavertaisessa parisuhteessa mun mielestä normaalia tällainen mikromanageeraus. :) Tsemppiä! ♥

      Poista
  4. Mä olen törmännyt joskus myös tuohon ajatteluun, että ”ylpeästi teen kaiken itse, avun pyytäminen on vähän noloa”. Tärkeä tuo sun pointti että hääpäivän lisäksi hääsuunnittelu on ihannetilanteessa aikaa josta nautitaan yhdessä toisten kanssa :) Tsemppiä loppusuoralle, kaikki varmasti järjestyy! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, musta toi ajattelutapa on niin hämmentävää! :( Todellakin, itse ainakin aion nauttia hääsuunnittelusta ihan (tai lähes) yhtä paljon kuin itse häistä, ne ovat kuitenkin tärkeä kokonaisuus häitä!! ♥ Kiitos paljon, kohta alle kuukausi enää!! ♥♥

      Poista
  5. Ei vitsi, mä kyllä niin tunnistan myös itseni tästä sun tekstistä:D Vaikka mä oon vielä jotenkin ihmeen levollisin ja rennoin fiiliksin häiden suhteen, niin oon kyllä ollut ihan samanlainen ja heti hääsuunnittelujen alusta lähtien tehnyt kaikki asiat pääasiassa itse, jotta tulee tehtyä kunnolla ja juuri niin kuin haluan. Ja jos jotain olen delegoinut muille niin aina on ruvennut ärsyttämään enemmän tai vähemmän. Esimerkiksi se, ettei sulho ole vieläkään laittanut tikkuakaan ristiin tienvarsikyltin eteen, ja tällä hetkellä etenkin se, että ihmiset ei osaa sanoa juuta eikä jaata siihen, että aikovatko pitää puheita vai ei!:D Toivottavasti teillä sujuu kuitenkin loppujärjestelyt hyvässä hengessä ja toivottavasti itsekään en rupea mitään riitaa haastamaan turhista jutuista. Kaikki ei ehkä aina vaan ole ihan niin tehokkaita näissä jutuissa kuin me morsiamet!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, tavallaan toki hauska, että muutkin tunnistavat itsensä tekstistä, mutta koska itse pyrin pääsemään tästä irti, niin enpäs sanokaan että on hauskaa! :D Vähän voi patistella, jos muut eivät saa asioita aikaiseksi, mutta pitää yrittää antaa myös ihmisten tehdä omaa tahtiaan asiat ja päätökset. Esim puheen pitäminen voi jännittää, jonka takia sen päätöksen tekeminen, pitääkö puheen vai ei, voi viivästyä. :) Tsemppiä!! ♥

      Poista
  6. Tunnistan itseäni osittain, mutta vain osittain, koska työnjako oli meillä alusta asti melko selvä. Jarkon kanssa ajatuksemme oli alusta asti, että juhlien järjestely kuuluu täysin meille. Kaasot ja bestmanit ovat apuna osassa jutuissa, mutta suunnittelu ja toteutus ovat meidän oma nakkimme, koska meidän juhlamme ovat kyseessä. Näin saamme sitä, mitä itse juuri haluamme ja toisaalta kaikki mahdollinen stressi on meidän niskassamme, koska meidän stressimmehän sen kuuluu olla, kun olemme itse soppamme keittäneet. :D

    Meidän kahden välillä askartelujen ja tarkemman vision takia ajallisesti isompi vastuu häistä kaatui minun niskaani. Ja monet asiat halusinkin tehdä itse, koska sillon tiesin saavani täsmälleen sitä mitä itse haluan. ;) Vastuun jakaminen tuntui välillä myös siltä osin vaikealta, että koko meidän hääporukasta minä olin uponnut syvimmälle hääskeneen, joten olisi tuntunut oudolta jakaa tehtäviä toiselle, joka ei ole yhtä syvällä, ’:D

    Punainen lanka koko ajan oli kuitenkin, että kaasot ja bestmanit eivät saa stressata medän häidemme takia. Sen takia häitä edeltävästi puursimme hommia paljon kaksin ja yksittäin riippuen projektista. Häälössin niskaan häät kaatuivat vasta hääviikolla/häiden aattona ja hääpäivänä, jolloin he olivat valtavan isona apuna ja huolehtivat hääpäivän kulusta meidän vain juhliessa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tollanen selkeä jako on kyllä hyvä, varsinkin jos se on hääsuunnittelun kaikille osapuolille ok ja tiedossa. Toki itsekin, koska tässä hommassa syvimmällä olen, niin pidän langat käsissä ja varmistan, että kaikki tulee tehdyiksi, mutta välillä pyrin myös Visalta saamaan apua joissain asioissa. Pääasia, että teillä häät menivät hyvin eikä kenenkään tarvinnut stressata sitä! ♥

      Poista

Lähetä kommentti

Hei, mitä ajatuksia blogipostaus sinussa herätti? ❤️