Maailman ihanimmat polttarit

Lauantai oli kyllä hämmentävä ja ihana päivä. Luulin, että kyseisenä päivänä piti olla Visan polttarit, mutta kuinka väärässä olinkaan... :D

Heräsin aamulla kymmentä vaille kahdeksan ja keskustelimme Visan kanssa kumpi lähtee käymään kaupassa hakemassa aamupalaa. Sain taivutelluksi Visan lähtemään kauppaan ja itse menin makuuhuoneeseen pukeutumaan. Makuuhuoneesta kuulin, kun koirat haukkuivat olohuoneen ikkunassa, mutta oletin, että ne haukkuvat hölmöt Visalle, joka oli pihalla lähdössä. Komensin koiria pari kertaa, mutta ei tulosta. Kun koirat rupesivat innoissaan juoksemaan olkkarin ikkunan ja etuoven välillä, jolloin tuli pieni fiilis selkärankaan, että josko Visaa tullaankin jo hakemaan polttareihin. Kiskaisin juuri ajoissa siis paidan päälle, kun astuin makuuhuoneen ovesta ulos ja sain törmätä kaasoihini Iidaan ja Hekeen sekä ystävääni Satuun!

Kieltämättä yllätys oli sanoinkuvaamattoman hyvä ja hyvin pidetty salassa. Myöskään Visa ei ollut tiennyt minun polttareistani, joten hänenkin yllätyksensä oli aikamoinen. Menin yllätyksestä ihan toimeettomaksi ja varmistin, että oliko ne Visan polttarit tänään (taisi muuten olla ensimmäinen asia, minkä suustani ulos sain). Minulle kerrottiin, että minulla olisi reilu tunti aikaa käydä suihkussa, pakata ja laittautua valmiiksi päivän menoihin! Söimme aamiaista, jota Visa oli kaupasta tuonut, joimme skumppaa ja minä valmistauduin jännittävään päivääni. Koska minulla ei ollut pakkauslistaa ja olin jotenkin ihan sekaisin, en osannut pakata mitään, varmistin ehkä kaikki pakkaamani tavarat kaasoilta, että tarvitaanko tätä. Ohjeistus ei antanut päivästä mitään muuta tietoa, kuin että hikiliikuntaa ei tiedossa ja illalla pukeudutaan mustaan ja lähdetään ulos.

Puoli kymmenen aikoihin hyppäsimme Satun poikaystävän autoon ja suuntasimme kohti Helsinkiä. Ensin olin varma, että menisimme Hekelle, mutta kun ajoimme ohi hänelle käännyttävästä risteyksestä aloin miettiä mitä Itä-Helsingissä olikaan. Lopulta löysimme itsemme Korkeasaaren parkkipaikalta ja sain kuulla, että muut vieraat olisivat paikan päällä odottamassa meitä kahviossa. Tyttöjen näkeminen nosti tunteet pintaan, varsinkin kun rakkaat lapsuudenystäväni olivat tulleet Kuopiosta ja Joensuusta mukaan.

Juotuamme taas vähän skumppaa menimme Korkeasaareen sisälle, jossa opas oli meitä vastassa. Meille oli suunniteltuna opastettu polttarikierros erikoisemmista eläimistä (kaasojeni pyyntö), jossa opas kertoi eläimien parisuhdekäyttäytymisestä ja minun kuului tehdä muistiinpanoja ja kierroksen lopuksi kertoa, mikä eläin kuvaisi parhaiten minun ja Visan parisuhdetta. Sain niin kuulla mielenkiintoisia faktoja erilaisista eläimistä, kuin ruokkia mangusteja jauhomadoilla ja pitää torakkakypärää päässäni. Päädyin parisuhdevalinnassani sinikurkkuaraan, joka oli värikäs, kovaääninen, tykkäsi olla huomion keskipisteenä ja naaraat ovat yleisesti fiksumpia kuin urokset (:D). Toinen valinta osui papukaija-yksilöön, jonka lajia en muista, mutta mieleeni jäi se, kuinka kyseinen naarasyksilö oli rakastanut sulhastaan niin paljon, että toisesta huolehtiessa olivat miesraukan päähöyhenet saaneet kyytiä aiheuttaen lähes toisen kaljuuntumisen. Emujen kulinaristisuuskin oli asia, johon pystyin myötäelämään. Myös heidän vanhimman naarastiikerin kalliit tuoksumieltymykset (Chanel 5) miellyttivät minua. :D

Kierroksen jälkeen suuntasimme Korkeasaaren kotaan, joka oli varattu meille. Polttarivieraat olivat tehneet upean brunssin meille! Oli ehkä kahtakymmentä eri ruokaa, niin makeaa kuin suolaista, osa tytöistä paistoi muurinpohjalettujakin. Oli kertakaikkiaan ihana hetkeksi istua alas, syödä hyvää ruokaa maailman parhampien tyyppien kanssa ja yrittää tajuta, että hei, minähän olen muuten omissa polttareissani! :D

Tuhdin syömisen jälkeen lähdimme kohti kauppakeskus REDIä. Siellä oli (varsin ironisesti, paikka kun on tunnettu sokkelomaisuudestaan) luvassa polttarisuunnistus, jossa etsin kirjekuoria, tein tehtäviä ja kävelin paljon. Viiden sentin korkoiset nilkkurini eivät olleet paras valinta polttaripäivään, ihan vinkkinä muille tuleville polttarisankareille! :D Suunnistuksessa jaoin niin elämänneuvoja ohikulkijoille, kävin kaupassa hankkimassa vaimon luonnetta kuvaavia tuotteita, joilla myöhemmin esitin meidän ensitreffimme sekä etsin Alkon myyjän kanssa viiniä, joka kuvaisi suhdettamme. Sain polttarivierailtani paljon palautetta hyvästä draivistani, jolla tein tehtäviä, yhtä tehtävää lukuun ottamatta suoritin kaikki kunnialla ja ajallaan! :)

REDIn jälkeen suuntasimme Metrolla Heken kämpille, jossa saatoimme hetken levätä ja laittautua. Kello läheni viittä ja itse olin aika varma, että polttariohjelma alkaa varmaan olla purkissa, seuraavaksi lähdettäisiin sitten illalla baariin. Mitä vielä, laittautua piti kahdessa tunnissa ja seitsemältä meillä oli varaus Ravintola Salutorgetiin Kauppatorille. Ravintola oli kerrassaan upea ja ruoka superhyvää! Kaikki polttarivieraat olivat superkauniita mustissa mekoissaan, glittermeikeissään ja "team bride" -tatuoinneissaa. Kävimme ruokailun aikana läpi niin jokaisen vieraan tapaamista kanssani, häitämme ja ennen kaikkea kaikkien kuulumisia.

Kellon lähennellessä kymmentä alkoi Iida vilkuilemaan kelloa, että kymmeneltä pitäisi olla seuraavassa paikassa. Mitä, vieläkö olisi jotain ohjelmaa?! Lähdimme kävelemään ja matkan aikana arvuuttelin mihin olisimme menossa. Olisin arvannut stand-upia, mutta koska pieni myöhästymisemme ei tuntunut haittaavan, en uskonut, että kyseessä voisi olla tämänkaltainen ohjelma. Kun saavuimme Butchers-baariin olin hämilläni. Sisällä Iida vielä sanoi, että menee varmistamaan, että kaikki on valmiina, ennen kuin siirryimme joukkioinemme sisemmälle.

Ja voi jee mikä yllätys vastassa oli! Visan ystävä Mikko ja bestman Johannes olivat nurkkapöydässä päällään mitä uskomattomimmat vaatteet ja tiesin heti mistä oli kyse, koeporauksesta eli ns. vaimopassista. Mikko on halunnut suorittaa koeporauksen (nimi tulee heidän opiskelijajärjestönsä kasteesta tjv) siitä asti, kun ensimmäisen kerran tapasimme. Alun perin koeporaus olisi pitäny suorittaa, ennen kuin saisimme ruveta Visan kanssa seurustelemaan, mutta tarpeeksi kun kieltäydyin kunniasta asia unohtui. Nähtävästi ei lopullisesti, koska historia tuli kiusaamaan minua polttareissani! :D

Minut sitten istutettiin tuolille Mikkoa ja Johannesta vastapäätä ja sain vastaani kasan kysymyksiä aina Visan silmienväristä, lapsuudenhaaveista ja tavaroista otettavaksi autiosaarelle. Kysymyksiä oli PALJON (arvelisin, että 25?), mutta meidän kaikkien suureksi yllätykseksi, vastasin oikein lähes kaikkiin. Ehkä kaksi kysymystä meni täysin väärin (pelaamiseen liittyvä kysymys, mitä en ymmärtänyt ja "mitä tehdään tuotteella x", josta en tiennyt mikä tämä tuote x on) ja muutaman sain lähes oikein. Kertakaikkisesti yllätin itseni Visa-tietoudella ja nähtävästi sain luvan mennä hänen kanssaan naimisiin.

Loppuillan olimme baarissa (en ehkä itse lähtisi suosittelemaan lauantai yönä kyseistä baaria :D). Suuntasimme kaasojen ja lapsuudenystävieni kanssa Heken luo yöksi, kun muut vieraat lähtivät tahoilleen nukkumaan. Seuraavana aamuna söimme kerrassaan ihanan brunssin ja istuimme aamiaispöydässä jonkun 3,5 tuntia. Täydellinen hidas aamu rakkaiden tyyppien kanssa, kaikki siis mitä halusin! <3

Kaiken kaikkiaan olen supertyytyväinen ja onnellinen polttareistani! Polttarit olivat vähän erinäköiset, kuin ns. peruspolttarit, mutta kuitenkin niin minun näköiseni! En kestä kuinka hyvät polttarit vieraani olivat saaneet minulle suunniteltua. Vaikka kaikki ei mennytkään putkeen, niin emme antaneet ikävien juttujen pilata päivää, vaan jatkoimme juhlia aina vain eteenpäin.

Eihän sille vaan voi mitään, että mulla on parhaat kaasot ja maailman ihanimmat ystävät! 💕

Kaikki kuvat ihanien vieraiden ottamia :) Instagramissa @enaaeivoivaihtaa löytyy profiilista tallennettuna story polttareista, käy tsekkaa!

❤️ 31 päivää jäljellä ❤️