Hääauton valinta oli kinkkinen paikka

Meille hääauton valinta oli ensin todella kinkkinen paikka. Minä olin vanhana heppatyttönä haaveillut hevoskärryistä jonkun tovin, mutta totesin lopulta, ettei se olisi ehkä kaikista käytännöllisin ajoneuvo keskellä Espoota Kehä I:stä pitkin ajellessa.

Sitten me Visan kanssa mietittiin jotain vähän erikoisempaa autoa, vanhaa autoa tai jotain. Mietittiin ja mietittiin ja etittiin todella paljon. Limusiinit ja vanhat autot yliviivattiin ajan kanssa, kun mikään ei tuntunut sopivalta.

Kinkkisyydestä päästiin sillä, et ruvettiin oikeesti miettimään ketä me ollaan ja mitä halutaan, eikä mikä on "hääjuttu". Lopulta me tajuttiin se meille luonnollisin vaihtoehto: ihan normaali auto. Me ei tarvita sen kummempia kikkailuja, joten ei myöskään olla hirveesti valmiita maksamaan suuria summia hääautosta, jotta sillä pääsee kerran paikasta A paikkaan B. Meidän oma on punainen farmariauto, joten todettiin, ettei se ehkä olisi se kaikista sopivin hääauto. Ruvettiin miettimään lähipiirin autoja läpi, kenellä olis kauniin näkönen, sopivan värinen ja kokoinen. Mietittiin erään kaverin valkoista autoa, joka ois kyllä ihan nätti, mut sit jos sattuu kurakelit, niin valkoinenhan ois todella kaunis hääauto.. :D Lopulta päädyttiin Visan isän tyylikkään tummanharmaaseen "ihan tavalliseen" Fordiin (mun kuvaus autosta). Visa kuvailee autoa vähän hienommin: Grafiitin harmaa viistoperä Ford Mondeo.

Autoon tulee tosiaan joku pahvisydän tai jotain takaikkunaan, johon kirjotetaan "Enää ei voi vaihtaa" + sukunimi ja pvm. Konepellille laitetaan ehkä jotain teeman mukaista koristetta, mutta pääosin pyritään pitämään auto sellaisena kun se on. Autoa tulee ajamaan Visan veli Lassi. :)